Tuija Lehtinen : Väärä Vainaja

,  26.02.2017
Pia

Väärä Vainaja aloittaa Erja Revon tutkimukset. Nimihahmo on kerrassaan loistava persoona, varsinainen sisupussi. Varhaiseläkkeelle poliisin työstään jäänyt Repo haaveilee pitkästä matkasta harrikallaan, ja hänelle moottoritie on todellakin aina kuuma. Vanhat mieskollegat arvostavat änkyrästikin käyttäytyvää naista, mutta uskaltavat myös naljailla.

Kiitos Lehtisen taitavan kuvailun, dialogitilanteet olivat hykerryttävää mielikuvakarkkia. Omassa päässäni Erjasta kuvautui nainen, jonka turhia kumartelematon asenne ja itsevarmuus saa miehet sekä arvostamaan että hiukan kaihtamaankin häntä. En muista, koska viimeksi kirjan hahmo olisi näin voimakkaasti mielikuviin piirtynyt. Tunnen läheisesti tosielämässä muutaman samankaltaisen naisen, joten liekö uskottavuus ja hymyilemään saava luonnekuvaus tuntuivat lukiessa niin tutuilta.

Dekkarina Väärä vainaja on enemmänkin viihdyttävä kuin jännittävä. Erja Revon maantieseikkailu-haaveet keskeyttää lapsuudenkaverin tytär, joka epäilee kummitätinsä kuolemassa olleen jotain outoa. Hiukan vastentahtoisesti jutun selvittääkseen ottava Repo vainuaa yksityiskohtien selvitessä totuuden peittävät salaisuudet. Ennen loppuratkaisua on luvassa paljon salapoliisin työtä, menneisyyden haamuja ja vaiettuja, rumia asioita. Näiden välissä eläkeläispoliisi putsaa ajatuksiaan iltaisin palapelien ja grappapullon voimin.

Malttamattomana on jäätävä odottamaan jatkoa.

Tuija Lehtinen – Väärä Vainaja. Erja Revon tutkimuksia. Crime Time, 2016. 218 s. Arvostelukappale

Kirjan teossivulle

Pia

Pia

Olen Suomi lukee-palvelun kirjabloggaaja, sarjakuvien suuri ystävä ja kansitaidefanittaja. Uuden oppiminen virittää mieltä, joten luen usein myös tietokirjoja sekä elämäkertoja kaunokirjallisuuden rinnalla. Lukumantrani on "ole utelias". Oma blogini Pomppivan Ponin Majatalo keskittyy myös ulkomaiseen kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
Pia