Timo Teräsahjo: Paskiaiset

 

”Kävelin motellin sisäpihalle, huumaavan kirkkaaseen paisteeseen. Palasin pian varjoon tuntiessani eksyneeni jonkin vieraan voiman alle.”

Timo Teräsahjon Paskiaiset on kompromissitonta uutta proosaa. Teoksen kuusi novellia kertovat kaunistelematta haavoittuneista ja haavoitetuista ihmisistä. Itsekunnioituksensa hukannut Kullanmuru, veljensä kadottava Paskiainen tai ensimmäisessä työpaikassaan outoihin yötöihin joutuva Hyvä hoitaja ovat uhreja, joille Teräsahjo antaa vahvan oman äänen.

Paskiaisten maailma on karu ja riisuttu, mutta juuri  kun toivo tuntuu hiipuvan pimeyteen, kertoja kääntääkin äkkiarvaamatta kameran kulmaa ja näyttää lukijalle jotakin ennennäkemättömän kaunista.


Arvostelu Kiiltomadossa 13.8.2016

”Novellien henkilöhahmoja on kaiken kaikkiaan kiiteltävä uskottavuudesta. Heissä kiteytyy jotain hyvin todellista, jotain nimenomaisesti tähän aikaan sidonnaista – siitä huolimatta, että he ovat omalla tavallaan tyypiteltyjä. Mutta kuten jo Väinö Linna tiesi kirjoittaessaan Tuntematonta sotilasta, oikea ilmaisu ei tässä kohdassa ole siitä huolimatta vaan sen vuoksi. Tyypitellyn henkilöhahmon tehokkuus piilee juuri siinä, että lukija tunnistaa oitis millaisesta ihmisestä on kyse ja pystyy näin kuvittelemaan loput, vaikka saisi loppujen lopuksi tietää hahmosta hyvin vähän. Rohkenen väittää, että myös Paskiaisten henkilökavalkadista ainakin osan pystyy jokainen lukija näkemään silmissään – jopa huomaamaan, että itse tuntee tai on tuntenut jonkun samanlaisen.”

Lue koko Artemis Kelosaaren arvostelu tästä linkistä

Timo Teräsahjo on turkulainen kirjailija. Hänen esikoisteoksensa oli novellikokoelma Keksijän poika ja muita novelleja (2000, Gummerus), jonka jälkeen hän on julkaissut kolme romaania. Teräsahjo työskentelee psykologina kuntoutustyössä.