Tiina Piilola: Taivaanmerkit

, 01,2016

Ilmestyy toukokuussa.

Raikas ja rakastettava kertomus yhden naisen löytöretkestä itseensä ja elämäänsä

Taivaanmerkit ovat kertoneet Emmalle, että arjen rutiinit ovat, taas kerran, menossa peruuttamattomalla tavalla uusiksi, ja Emma on päättänyt tehdä kaikkensa estääkseen uhkaavan kaaoksen. Puoliso Jarkkokin pitäisi saada tajuamaan vaara, joka ilmestyy elämään Jarkon nuoruudenrakastetun, Tanssii tähtien kanssa -julkkiksen muodossa. Samaan aikaan Emman huomiota kaipaavat esimurrosikäinen tytär Mallu ja väitöskirja, jossa Emma on päättänyt ratkaista Kalevalan naisten salaisuuden. Myös suhde omaan äitiin olisi saatava kuntoon ja ylipäätään löytää elämälle suunta. Emma yrittää ratkoa arjen ja avioliiton ongelmia vaihtoehtoterapioiden avulla: tutuksi tulevat astrologia, jälleensyntyterapia ja pyhän äiti Marian naiseuskurssi. Erilaiset hoidot seuraavat toinen toistaan. Mutta auttavatko ne, vai johdattavatko vain yhä syvemmälle suohon?

Ihan sama miten tosissani yritän, seuraan ohjeita tai teen kaiken niin huolellisesti kuin ikinä voi – jätän vaihteen silmään ja vedän käsijarrun päälle, katson munakellosta että tukkaväri on päässä sekunnilleen kaksikymmentä minuuttia tai lisään sulavoin taikinaan kuten äiti on neuvonut: jäähtyneenä ohuena norona vatkaten huolellisesti koko ajan – silti siinä välissä, kun väri on päässä, laitan kakun uuniin ja otan sen ulos tai jätän auton parkkiin ja vien paketin postiin, tapahtuu jotain, mille ei vain löydy järjellistä selitystä: Kakku ei irtoa vuoasta edes lekalla ja tukan väri muistuttaa pilaantunutta banaania, vaikka ohjeessa sanottiin pehmeä kullanruskea. Ja jos postin alaspäin viettävässä pihassa on parisenkymmentä autoa ja kohta ohikulkija alkaa huutaa: ”Hei! Ihmiset! Varokaa, tuo harmaa auto törmää kohta–” arvatkaa vain kenen harmaa Renault Mégane on se, joka on lähtenyt valumaan parkkiruudusta ja on juuri osumaisillaan takana olevaan viidenkymmenentuhannen euron Volvoon?