Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla

 

Kahdessa aikatasossa kulkeva vahva romaani Suomen sisällissodasta ja siitä, miten koston kierre repii vihan mannerlaatat liikkeelle yhä uudestaan.

On marraskuinen ilta 1897 Längelmäellä. Mäkitupalaisen tytär Selma Törölä on kartanon isännälle raskaana ja värjöttelee verannan edessä anomassa tältä armoa. Hän ei kuitenkaan voi jäädä enää taloon ja joutuu lähtemään matkalle, josta ei ole paluuta.

Selma ei vielä aavista, miten hän asettuu pari vuosikymmentä myöhemmin, keväällä 1918, köyhien ja poljettujen rinnalle taistelemaan ihmisarvostaan ja oikeuksistaan. Tai että hänen poikansa Ilmari päätyy sisällissodan pyörteissä Längelmäelle vaatimaan hyvitystä.

Alkutalvesta 2015 kirjailija Heikki Puharila on menettämässä otetta sisällissodasta kertovasta romaanistaan. Punainen lanka tarinaan löytyy, kun omat sukujuuret johdattavat kirjailijan niin Pohjanmaalle kuin Längelmäelle ja Länkipohjan taisteluun, missä talolliset, torpparit ja palkolliset ajautuivat ampumaan toisiaan.

Sukujuuret törmäävät menneisyyden rintamalla, mutta haastavat pohtimaan vihan ja vallan olemusta, ihmisten motiiveja. Kuinka he päätyivät sotaan, miten sota muutti heidän kohtaloaan? Tämän päivän terrorismiin limittyvä romaani kysyy, oikeuttaako lopulta mikään aate, uskonto tai edes isänmaa tappamaan?