Seita Vuorela: Lumi


9789510418499_frontcover_final_mediumSeita Vuorelan (aiemmin Parkkola) viimeiseksi jäänyt nuortenromaani Lumi on pitkälti Vuorelan aiempien teosten kaltainen. Se sisältää maagisia piirteitä, tekstienvälisyyttä ja on aiheensa käsittelyssä tunteikas. Lumi kertoo maahanmuuttajataustaisten nuorten tarinan, jonka teemana ei tällä kertaa ole kulttuurien yhteentörmäys vaan pikemminkin yhteensulautuminen.

Teoksen intertekstinä toimii peripohjoismaista tarinaperinnettä edustava H. C. Andersenin satu Lumikuningatar, jonka tunnettuun ja usein lainattuun tarinaan Lumi tukeutuu. Lumi itsessään toimii teoksessa eräänlaisena pohjoisen maailman symbolina. Pohjoisen lumi viilentää tunteet ja kylmää sydämen.

Räikyvänä vastakohtana kylmälle pohjoiselle maailmalle on teoksen päähenkilö Atisha, jonka nimi merkitsee tulta. Atisha on joutunut pakenemaan kotoaan Iranista jäätyään kiinni blogin kirjoittamisesta. Myös Atishan veli Omid on pidätetty. Pohjoisessa Atisha päätyy perheeseen, jonka pojista yksi, Siamak, oli lapsena hänen paras leikkikaverinsa.

Siamak on paennut pohjoiseen jo paljon aiemmin ja päättänyt jättää menneen taakseen. Hän on jäädyttänyt jopa muistonsa. Atishan kertomat tutut tarinat Iranista sulattavat vähitellen Siamakin sisintä, kunnes tämä viimein tunnistaa itsensä ja syntyperänsä Atishan kertomuksista. Siinä vaiheessa Atisha on kuitenkin itse kyllästynyt pohjoisen jatkuvaan kylmyyteen ja lähtenyt rajalle. Alkaa maagisiin mittapuihin yltävä seikkailu, kun Siamak lähtee pelastamaan paperitonta Atishaa itäiseltä rajavyöhykkeeltä.

Lumi jäi valitettavasti keskeneräiseksi, kun kirjailija äkisti menehtyi vuonna 2015. Romaanin saattoi loppuun Vuorelan ystävä ja kollega Vilja-Tuulia Huotarinen. Keskeneräisyyden saattaa silti yhä huomata, sillä Lumen tarina ei vaikuta yhtä kerrosteiselta kuin esimerkiksi edellisessä teoksessa Karikko (2012), jonka teksti eteni latautuneesti ja monitasoisesti. Huotarisen tekemän viimeistelyn sanottakoon silti onnistuneen, sillä toisen kirjailijan kädenjälki ei missään vaiheessa korostu tekstissä.

Vuorelan tapa yhdistää tunteikkaaseen kertomukseen maagisen rajoilla häilyviä piirteitä on yksi keino vieraannuttaa lukijaa tekstistä. Vaikuttaa siltä kuin Vuorela olisi vain halunnut näyttää valkoiselle suomalaislukijalle Atishan ja Siamakin maailmaa, muttei tilaisuutta samastua siihen. Suomalaiselta kirjoittajalta onkin melko rohkeaa kirjoittaa maahanmuuttajataustaisten nuorten tarinaa ja heittäytyä vieraan kulttuurin lähettilääksi.

Lumi on hyvin juonivetoinen romaani, jossa säilyy halki matkan sadunomainen ja lumoava tunnelma. Se onnistuu kertomaan taianomaisella mielikuvituksellisuudellaan vaikeista ja monipolvisistakin aiheista, kuten läheisten ihmisten ja kodin menettämisestä, syntyperän merkityksellisyydestä ja sukulaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta. Ehkä parasta teoksessa on se, ettei se tunnepitoisuudestaan huolimatta ole tavanomainen rakkaustarina, vaan paljon enemmän.

Seita Vuorela: Lumi. Viimeistellyt Vilja-Tuulia Huotarinen. WSOY, 2016. 240 s. Arvostelukappale kustantajalta.

Teoksen esittelysivulle