Marisha Rasi-Koskinen: Eksymisen ja unohtamisen kirja

,  12.02.2017
Lukutoukka Krista

Eksymisen ja unohtamisen kirja on teos josta arvelin pitäväni takakannen, tai oikeammin kustantajan katalogikuvauksen perusteella. Rasi-Koskinen oli minulle tuttu nimenä ja olin kuullut kehuja hänen kirjoistaan mutta jostain syystä olin ajatellut ettei hän ole kirjailija minua varten. Miksi, miksi ihmeessä? Nyt olen tavattoman onnellinen että minulla on lainassa kirjastosta hänen aiempi romaaninsa Valheet.

Eksymisen ja unohtamisen kirja tutustutti minut Juliaan, Janiin ja Martiinaan. Kolmeen todella kiinnostavaan, jollain erikoisella tapaa myös viehättävään hahmoon joiden tarinat kietoutuvat lopulta toisiinsa. Suurimman palan sydämestäni vei Julia jonka perhe jättää kotinsa, lähtee loputtomalle matkalle joka on loppujen lopuksi on kuin painajainen. Luin Julian tarinaa henkeäni pidätellen, ihastellen, liikuttuenkin. Muistojen rakentumista, kohtaamisia, eroja, niitä Rasi-Koskinen minun silmieni eteen toi.

Marisha Rasi-Koskinen, mitä minulle teitkään. Korkeaksi livahtaneen blogipinoni vuoksi kirjan lukemisesta on ehtinyt vierähtää tovi mutta Eksymisen ja unohtamisen kirja on vahvasti mielessäni. Yhtä vahvasti kuin on tämän kirjailijan kerronta ja jää mieleen – toivottavasti pysyvästi. Katri kirjoittaa blogissaan tästä kirjasta todella hienosti ja jos en olisi jos kirjaa lukenut, olisi tämä mennyt lukulistalleni jo hänen bloggauksensa perusteella.

Samoja ajatuksia on minulla kuin Katrillakin: Eksymisen ja unohtamisen kirjaa ei voi suositella ihan jokaiselle lukutoukalle. Tiedän kyllä omassa tuttavapiirissäni olevan muutaman juuri kirjalle sopivan lukijan, mutta millaisen lukijan itse uskoisin Rasi-Koskiseen ihastuvan? Vahvan lukijan. Vahvan, pakahduttavan voimakkaan kerronnan ystävän joka ei pelkää erilaista ja syvälle menevää kirjallisuutta. Te, jotka tunnistatte itsenne tästä, laittakaa tämä kirjavinkki korvan taakse – teitä on lukijoissani!

Nautin paljon helposti nielaistavasta kirjallisuudesta, romaaneista joiden nauttiminen ei haasta liikaa. Mutta sen lisäksi nautin myös tällaisesta kaunokirjallisuudesta joka hieman haastaa, joka ei päästä helpolla, joka vaatii oman hetkensä. Sillä tällainen kirjailija kuin Rasi-Koskinen, hän ottaa kyllä paikan sopivan lukijan sydämestä. Kuten minun.

Marisha Rasi-Koskinen, kiitos tästä kirjasta, kiitos että kirjoitat. En voi kuin ihailla.

Eksymisen ja unohtamisen kirja, Marisha Rasi-Koskinen, 253 s., 2017, WSOY, Arvostelukappale kustantajalta

Kirjan teossivulle

Lukutoukka Krista

Lukutoukka Krista

Olen Suomi lukee -palvelun kirjabloggaaja ja päätoimittaja joka suhtautuu kirjallisuuteen syvällä rakkaudella ja intohimolla. Kirjoitan sivulle uudesta kotimaisesta kaunokirjallisuudesta - aiheesta jota rakastan erityisesti. Lukutoukan kulttuuriblogiin, omaan blogiini, kirjoitan käännöksistä, lasten- ja nuortenkirjoista sekä vanhemmasta kirjallisuudesta. Onni on kun on hyvä kirja kesken!
(Krista Airola menehtyi keväällä 2017 äkillisesti. Suomi lukee haluaa kunnioittaa hänen muistoaan, ja säilytämme siksi myös hänen esittelynsä. Kiitos.)
Lukutoukka Krista

Latest posts by Lukutoukka Krista (see all)