Mari Koppinen : Jari Sillanpää, Paljaana

 06.09.2016
Pia

9789513189778_frontcover_final_originalKoko kansan suosiossa ja parrasvaloissa 90-luvulta lähtien loistanut Sillanpää ei nauruisen olemuksensa takaa vaikuta heti artistilta, joka ui toisinaan synkissäkin vesissä kykyjään epäillen ja itsensä epävarmaksi kokien. Kolikon toisella puolella näyttäytyy kuitenkin jekkuja rakastava, mielellään asiat överiksi heittävä ja poikamainen kujeilija. Musiikkitoimittaja Mari Koppinen on koonnut Sillanpäästä henkilökuvan, joka tarjoaa luovan persoonan kaikki puolet lukijan hämmästeltäväksi. Sinfoniaorkestereita, ihmissuhdedraamoja ja lapasesta lähteviä välispiikkejä -niitä sisältävät niin miehen musiikki kuin kuvaannollisesti koko elämäkin. Suurten tunteiden ja asioiden rinnalta löytyy myös vastapainona pieniä arjen murusia, joiden vaikutus on yhtä suuri.

Lapsena Jari  pukeutui mummon silkkihameeseen ja lauloi niin, että äiti oli poikansa tähteydestä varma jo varhain. Koulukiusaamisen mies nujersi lyömällä kiusaajaansa turpaan, ja lähinnä yksinään nuoruudessa tehdyt maailman matkailut koulivat vapautta rakastavan seikkailijan, joka haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Iän myötä se on myös jaksamisen ehto. Vuonna 1995 tuore Tangokuninkaan kruunu päässään Jari tiesi yhden unelman täyttyneen, muttei se estäisi uusia syntymästä ja vanhoja kasvamasta vielä isommiksi.

”Joskus hän saattoi heittäytyä ihan hulluksi. Jari muistaa esimerkiksi olotilansa Tähdet, tähdet-ohjelman kuvausten aikana, syksyllä 2013. Hän tunsi itsensä ihmeellisen rennoksi, teki mieli irrotella.

Kerran Jari päätti vetää päänsä kaljuksi vain pari minuuttia ennen suoraa lähetystä. Kaikki tapahtui ex tempore. Ohjelman teemana oli sinä iltana heavy metal, ja Jarin tehtävä oli laulaa Dio-yhteen Holy Diver.

Iltakahdeksalta nauhoitettiin kaikkien kilpalijoiden yhdessä esittämä jakson tunnuskappale. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua siitä alkoi suora lähetys. Tässä välissä Jari sai idean: ’Vedetään päät kaljuiksi. Mää vedän nyt Dioa, joten ollaan nyt sitten rock!’ ”

Koppinen paljastaa alkutekstissään, kuinka Jarin elämän vuoristoradan vauhti tuotti toimittajalle välillä perässä pysymisen vaikeuksia. Elämäkertaan kertyi materiaalia niin Mariah Careyn keikalla kuin auton takapenkillä parkkipaikalla. Samankaltaiset kontrastit toistuvat kirjassa usein, kertoen taiteilijaluonteen laajasta kirjosta: naurusta ja kyyneleistä, valtameristä ja pienistä lätäköistä.

Kirjaa lukiessa tekee mieli heittäytyä aivan yhtä höperöksi, tehdä juuri sitä mitä eniten rakastaa, jarruttamatta ja täysillä. Ei liene olisi pahitteeksi jokaisen suomalaisen tehdä joskus ”Jarit” ja antaa palaa, vaikka itseään epäilisikin.

Mari Koppinen – Jari Sillanpää, Paljaana

Tammi, 2016, 239 s.

Pia

Pia

Olen Suomi lukee-palvelun kirjabloggaaja, sarjakuvien suuri ystävä ja kansitaidefanittaja. Uuden oppiminen virittää mieltä, joten luen usein myös tietokirjoja sekä elämäkertoja kaunokirjallisuuden rinnalla. Lukumantrani on "ole utelias". Oma blogini Pomppivan Ponin Majatalo keskittyy myös ulkomaiseen kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
Pia