Kirjailijakuvia: Asta Ikonen

 05.11.2016
Lukutoukka Krista

Helsingin kirjamessut olivat jo viime vuonna mahtava tilaisuus tehdä haastatteluja Kirjailijakuvia -sarjaan ja jatkoin samaa myös tänä vuonna. Koska messut ovat täynnä ihania, kiinnostavia kirjailijoita, on vaikea valita ketä sitä tahtoisi haastatella – aika kun ei millään riitä kaikkeen. Muutaman ihanan kirjailijan valitsin tänäkin vuonna, heistä ensimmäisenä haluan esitellä teille Asta Ikosen, lahjakkaan nuortenkirjailijan joka on aloittanut myös retrohenkisen viihdekirjallisuussarjan.

Ensimmäinen Asta Ikosen kirjoittama nuortenkirja, Kaktus hangella, ilmestyi vuonna 1998. Hänen tiensä kirjailijana on siis ollut pitkä ja hän onkin minulle tuttu jo nuoruusvuosilta. Asta miettii tyylinsä kyllä kehittyneen matkan varrella, mutta hänen kirjoissaan on yhä läsnä se sama huumori kuin ensimmäisissä nuortenkirjoissa.

Asta Ikonen on kirjoittanut runsaasti nuortenkirjoja eri aiheista mutta hänen nuorille kirjoittamansa hevosaiheiset kirjat ovat olleet erityisen suosittuja. Asta mainitseekin että tuo aihe on hänelle erityisen rakas: ”Heppatytöt suorastaan ahmivat kaiken mitä aiheesta kirjoitetaan, ja heppakirjat ovatkin olleet todella kysyttyjä ja lainattuja. Haluan kirjoittaa jotta heillä olisi enemmän luettavaa.” Nuortenkirjallisuus ylipäätään ja erityisesti hevosaiheinen kirjallisuus on vuosikymmenten varrella muuttunut paljon, kuten Asta itsekin miettii. Hänen nuoruudessaan, 1960-luvulla kaikki nuorille suunnatut hevoskirjat olivat käännöskirjoja, kun taas nykyään monet kotimaiset kirjailijat kirjoittavat aiheesta. ”On ihanaa että nykyään on niin paljon hevoskirjoja ja se on ihanaa, koska heppatytöt ottavat mielellään kirjan tallille mukaan.”Asta kertoo saamastaan palautteesta.

Asta Ikonen on julkaissut kaksi viihderomaania aikuisille, Rakkautta rappukäytävässä sekä Rakkautta rantahuvilassa. Näistä onkin käynnistynyt Retro -sarja, sillä kirjat henkivät menneitä vuosikymmeniä ja mukana on Anni Polvan henkeä. ”Nykyajan rakkausromaanit ovat mielestäni liian rivoja ja tahdoin kulkea Anni Polvan jalanjäljissä. Näitä voivat punastumatta lukea vaikka äiti ja tytär yhdessä” Asta kertoo. Retro -sarjasta puhuttaessa Asta mainitsee kaksi esikuvaa ylitse muiden: Anni Polvan sekä Aino Räsäsen. ”Nykyään ei oikeastaan enää kukaan kirjoita tällaisia kirjoja.” Olen Astan kanssa samaa mieltä, sillä minäkään en saa mieleeni kirjailijaa joka kirjoittaisi menneiden vuosikymmenten henkistä viihdettä.

Kysyessäni Astalta voinko odottaa jatkoa Retro -sarjalle, hän nyökkää. ”Kirjoitan nykyään jatkossa joka toisen kirjan heppakirjan ja joka toisen tällaisen viihderomaanin. Koska jos kirjoitan peräkkäin monta heppakirjaa, tuntuu että kaviot kasvavat jalkoihin.” Asta naurahtaa ja minä olen iloinen! Hevosaihe ei enää ole sydäntäni varsinaisesti lähellä, mutta lupaan silti kokeilla myös hevosmaailmaan sijoittuvaa kirjaa – aina voi poistua hieman pois mukavuusalueelta. Takuita nimittäin on sille, että Asta Ikonen osaa kirjoittaa tuosta aiheesta: kahta hänen hevosaiheista nuortenkirjaansa ollaan viemässä Kanadaan. ”Se tuntuu ihan mahtavalta, se on suunnattoman suuri kunnianosoitus. He ostivat oikeudet jo nähtyään kirjat ja kuultuaan mistä ne kertoivat.” Asta kertoo hymyillen.

Asta Ikonen kirjoittaa valtavan paljon. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kolmea kirjaa yhtä aikaa ja kertoo ettei aikaa juuri jää lukemiselle. ”Kirjoitan vuorotellen jokaista, kun kyllästyy yhteen niin ottaa seuraavan kirjan ja aiheen käsittelyyn” Asta kertoo työskentelystään. Kirjojen maailmat kuitenkin ovat niin erilaiset etteivät paikat tai henkilöt ole ainakaan tähän mennessä menneet sekaisin.

Asta Ikonen kertoo saavansa lukijoilta jonkinverran palautetta, ennen kaikkea sähköpostin välityksellä. Se ilahduttaa kirjailijaa aina ja erityisesti Asta kertoo ilahtuvansa viesteistä joissa kerrotaan että jossain päin Suomea on perustettu näytelmäryhmä tai tanssikerho, koska sellaisesta puhuttiin myös hänen kirjassaan.

Lukutoukka toivoo Asta Ikoselle hyvää matkaa maailmalle – ja jää odottamaan seuraavaa Retro -sarjan kirjaa!

Lukutoukka Krista

Lukutoukka Krista

Olen Suomi lukee -palvelun kirjabloggaaja ja päätoimittaja joka suhtautuu kirjallisuuteen syvällä rakkaudella ja intohimolla. Kirjoitan sivulle uudesta kotimaisesta kaunokirjallisuudesta - aiheesta jota rakastan erityisesti. Lukutoukan kulttuuriblogiin, omaan blogiini, kirjoitan käännöksistä, lasten- ja nuortenkirjoista sekä vanhemmasta kirjallisuudesta. Onni on kun on hyvä kirja kesken!
(Krista Airola menehtyi keväällä 2017 äkillisesti. Suomi lukee haluaa kunnioittaa hänen muistoaan, ja säilytämme siksi myös hänen esittelynsä. Kiitos.)
Lukutoukka Krista

Latest posts by Lukutoukka Krista (see all)