Dare Talvitie: Epäsoinnun periaatteet

 18.09.2015
Lukutoukka Krista

Epäsoinnun periaatteet Dare Talvitie 277 s. 2015 Myllylahti Arvostelukappale

Antauduin jälleen kerran hyvälle kirjalle. Kun avaa esikoiskirjailijan kirjan kannet, ei koskaan voi tietää mitä on luvassa. Tämä syksy on tuonut minulle useamman hienon esikoiskirjan, ja monta epäilemättä hienoa on vielä edessä. Sellainen oli myös Dare Talvitien Epäsoinnun periaatteet, joka oli todellakin kirja jollaista en ole ennen lukenut.

Tarkemman juoniselostuksen voit käydä lukemassa teossivulta, mutta jotain kerron tässäkin. Epäsoinnun periaatteita kuvaillaan takakannessa reaalifantasiaksi, joka on mielestäni todella hyvä sana kuvaamaan tätä kirjaa. Maaginen realismi voisi olla toinen termi, mutta reaalifantasia sopii mielestäni tähän kirjaan aavistusta paremmin, vaikka toki molemmat termit tarkoittavat suunnilleen samaa. Talvitien romaani on takakannen mukaan kirjailijan rakkauskirje sivistysyliopistolle, ja sen todella huomaa. Huomaa, että kirjailija tietää mistä kirjoittaa ja rakastaa sitä.

Kuten aiemmin kirjoitin, en ole lukenut mitään Epäsoinnun periaatteiden kaltaista aiemmin. Se on luova, persoonalinen, vahva ja mahtava romaani. Ja älykäs, se on ehdottomasti myös älykäs. Kirjasta ei puutu vauhtia, ja tapahtumat etenevätkin nopeasti – kuitenkin tavalla, jossa lukija pysyy hyvin tarinan mukana. Koska kirjassa on niin paljon vahvoja teemoja, ilahduttaa ettei Talvitie kikkaile kielellä, vaan antaa juonen olla kirjan pääasia. Jos kirja olisi ollut kielellisesti kovin erikoinen, se olisi ollut ehkä jo liikaakin, mutta tämä esikoiskirjailija luottaa juoneen. Joka toimii.

Epäsoinnun periaatteet oli todella hyvä kirja juuri minunlaiselleni lukijalle. Pidän fantasiaelementeistä kirjallisuudessa, mutta jostain syystä hieman vierastan todellista fantasiakirjallisuutta. Vielä en ole löytänyt tietäni haltioiden ja örkkien maailmaan, vaikka muuten laajasti erilaisia genrejä luenkin. Tuleekohan sitä aikaa koskaan? Tässä kirjassa kuitenkin on juuri minulle sopivasti fantasiaa, sillä kirjassa on mystisiä ja erikoisia asioita realismin ulkopuolelta, mutta kuitenkin tapahtumapaikka on yliopisto, ja päähenkilöt tavallisia ihmisiä. Lukiessa tuli tunne, että Talvitie on kirjoittanut romaanin juuri minunlaiselleni ihmiselle. Se oli hyvä tunne.

Toivon todella, että Epäsoinnun periaatteet saa ansaitsemansa huomion. Lupaan osaltani levittää sanaa hienosta kirjasta, jonka avulla toivon bloggareiden tarttuvan kirjaan sillä tässä on kirja joka on blogisavunsa ansainnut. Ja voi – toivon todella että Talvitiellä on jo uusi kirja ainakin ajatuksen asteella!

Bloggari-Krista toivottaa hyvää viikonloppua, toivottavasti löydätte aikaa hyvälle kirjalle! On luvattu sateita, joten mikä olisikaan parempaa kuin ottaa kirja käteen ja päästä fiktion (tai faktan) maailmaan.

Tästä kirjan teossivulle.

Lukutoukka Krista

Lukutoukka Krista

Olen Suomi lukee -palvelun kirjabloggaaja ja päätoimittaja joka suhtautuu kirjallisuuteen syvällä rakkaudella ja intohimolla. Kirjoitan sivulle uudesta kotimaisesta kaunokirjallisuudesta - aiheesta jota rakastan erityisesti. Lukutoukan kulttuuriblogiin, omaan blogiini, kirjoitan käännöksistä, lasten- ja nuortenkirjoista sekä vanhemmasta kirjallisuudesta. Onni on kun on hyvä kirja kesken!
(Krista Airola menehtyi keväällä 2017 äkillisesti. Suomi lukee haluaa kunnioittaa hänen muistoaan, ja säilytämme siksi myös hänen esittelynsä. Kiitos.)
Lukutoukka Krista

Latest posts by Lukutoukka Krista (see all)